No lääkettä vaan naamaan, ja rupeshan se olo sit helpottamaan, iltapäivään saakka meni ihan jees, sit alko olo olee sellanen, et jotain on pakko tehdä tai rupeen hyppii seinille, joten kaivoin pitkästä aikaa ompelukoneen esille.
Miulla oli kaapissa jotain ohutta trikookangasta, ja pitkään mietin et mitä siitä tekis, kunnes huomasin kattelevani maksimekkoja sillä silmällä et tommonen ois kiva, ja rupesin netistä tutkailee. Löysinki sit yhden superhelpon ohjeen zero waste-menetelmällä, ja päätin toteuttaa sen. Oli muuten maailman yksinkertaisin tehdä, ja nopeekin vielä, senkun ompeli pari saumaa ja näytti pikkasen saksia, valmis!
Tein siihen mekkoon vielä samasta kankaasta vyön letittämällä 3 pitkää kangassuikaletta, tuli miusta ihan kiva, tosin se vyö ei kauheesti näy kun on samanvärinen ku mekkokin.
Samalla kun kerran kaivoin ompelukoneen esiin, päätin ommella sellasen käsityöpussukan, johon voi siis laittaa vaikka ne keskeneräiset villasukat, ja sieltä ne voi sit ottaa ja neuloa vaikka kahvilassa ollessaan, pussukka voi roikkua käsivarrella ja lankakerä pysyy siellä pussukassa eikä pyöri mihin sattuu. Tuli omasta mielestäni ihan kiva.
Nyt illalla vielä viimeistelin yhden keskeneräisen homman, nimittäin "purkin" jonka virkkasin juuttinarusta ja bambulangasta, se pääs vessaan pumpulipuikkojen astiaks, on miun mielestä nätimpi ku ne muoviset kaupan rasiat.
Mut nyt ettei ihan pelkäks löpinäks menis, niin kuvia, olkaa hyvät.
Nyt tää painuu sänkyyn ja yrittää saada nukutuksi, adios!
